Saariselkä syyskuussa 2020 (12.9. - 19.9.2020)

  Tällä kertaa ajoimme koko matkan yhtenä päivänä. Koronan takia pyrimme välttämään kaikkia kontakteja matkalla. Meillä oli varattuna särvintä jos jonkinlaista matkataukojen ajaksi. Vettä  sateli kevyesti suuren osan matkasta. Matka meni kuitenkin yllättävän helposti. Tietyöt  hidastivat vähän Oulun yläpuolella. Pitänee taas harkita paluumatkalla Ranuan kautta menoa.

Tarkoituksemme oli aloittaa tunturipatikoinnit varovasti lyhyinä päiväretkinä.

Muutamia kuvia matkapäiviltä ja päiväretkiltä:



Sunnuntaina tosiaan oli alunperin tarkoitus vaan käydä Iisakkipäällä katsomassa minkälainen ruska on tunturissa. Sääennuste  lupasi poutaa, joten päätimme  mennä ensin Iisakkipäälle ja sitten kuitenkin Vahtamapään kautta Rumakurulle evästauolle ja takaisin. Sopuli nähtiin tunturikoivikossa pitkästä aikaa. Vahtaamapään rinteellä vaimon toisen retkikengän pohja irtosi ja siksi pidimme heti siinä evästauon ja palasimmekin siitä suoraan mökille.
Toinen retkikenkä oli hajonnut vastaavalla tavalla pari vuotta aiemmin ja se oli paikattu. Se kyllä kesti nyt jotenkin. Nuo Meindlin retkikengät eivät ole kestäneet oikeastaan kuin yhden kunnon koko ruskaviikon.
No sitten yhden pienen alamäen jälkeen huomasin jotain outoa omissa kengissäni. Kantapää oli puolestaan irtoamassa. Hyvin pääsimme joka tapauksessa takaisin mökille.
Mökillä kun tarkemmin tutkimme kenkiämme, tulimme siihen tulokseen, että ko. kengät ovat entiset. Omat Haglöfsin kengät ovat kummatkin pohjistaan niin lahot, ettei niistä ole enää mihinkään. Samoin vaimon Meindlit ovat mennyttä. Pari vuotta sitten paikattu toinenkin pohja oli jo irtoamassa.  Onneksi mukana on kummallakin toisetkin kengät, jotka saavat kelvata loppuajalle.
Kummallista, että kengät ovat muuten ihan hyvässä kunnossa. Niillä on ollut hyvä kävellä ja ovat olleet vedenpitävät. Ainoastaan pohjamateriaalin ja kengän liitos on luokaton. Edes pohjan ulkopinnoissa ei ole vielä kunnon kulumaa.
Meidän retkiohjelmamme taitaa olla liikaa nykyajan kengille. Parkymmentä vuotta sitten retkikengät kestivät huomattavasti paremmin. Silloin teimme pitkiäkin vaelluksia, eikä edes osattu pelätä moisia vahinkoja.

Ruskaa oli  jonkin verran tunturissa:  Näkymä Iisakkipään rinteeltä itään ja toisessa kuvassa taustalla Kiilopää.

Ruskakuva

Ruskakuva


Hupsis! Näin siinä kävi noustessa Vahtamapään rinteelle.
Ruskaa tunturissa


Joissakin tunturikoivuissa oli jo hyvin väriä.
Ruska

Utelias kuukkeli polun varrella ja kuvat kengistä 8 kilometrin lenkin jälkeen.

Kuukkeli  kengät kävelyn jälkeen


Maanantaina kävelimme aluksi Ruijan polkua ja siitä poikkesimme Ahopään huipun kautta Pessinlammelle makkaran paistoon. Paluumatka suuntautui vanhan ja uudemman Rumakurun tuvan kautta ja Vahtamapään sekä Iisakkipään rinteen sivuitse takaisin mökille. Matkaa kertyi 19,4 kilometriä raikkaassa tunturisäässä. Alkupuoli oli vähän sumuista. Muutama tihkupisarakin tuli Pessinlammella. Loppumatka oli osittain aurinkoista syyssäätä.


Ruijan polkua.
Ruijan polku


Ahopään rinteen ruskaa.
Ruska



Laskeutuminen Ahopäältä.
Laskua Ahopäältä


Pessinlampi ja makkaran paistoa nuotiolla.
Pessinlampi   makkaran paistoa


Nuotiolla oli mukava istuskella ja nauttia välipalaa raikkaassa tunturi-ilmassa.
Pessinlammen nuotiolla


Rumakuru ja päivätupa.
Rumakuru


Ruskaa ja poroja Vahtamapään rinteellä
Poroja

Tällä porolla oli kunnon sarvet.
Sarvipää poro



Tiistai oli varhaisen aamun jälkeen poutapäivä ja ajoimme Kiilopään eräkeskukseen tarkoituksena huiputtaa Kiilopää. Nousimme ensin suorinta polkua huipulle ja sieltä uudehkoa luontopolkua Luulammen polulle. Luulammelta tulimme lähes suorinta reittiä takaisin. Loppumatkasta tosin seurasimme poroaidan sivulla poropolkua ja kiirunapolkua  myötäillen takaisin parkkipaikalle. Matkaa kertyi 11 kilometriä hienossa kirkastuvassa ruskassa. Koivuissa oli vielä värikkäät lehdet tallella ja maassakin oli punerrusta  mukavasti.


Nousua Kiilopäälle.
Nousu Kiilopäälle


Kiilopään ja Luulammen polun kuvia.
Kiilopää - luulampi

Kiilopää - Luulampi



Kiilopää - Luulampi

Kiilopää - Luulampi



Kiilopää - Luulampi

Kiilopää - Luulampi



Luulammen nuotiolla tauolla.
Luulammen nuotiolla


Nousua Luulammelta
Nousua Luulammelta


Kiirunapolkua takaisin.
Poropolku

Ja tässä vielä pari kuvaa mökin pihalta illalla. Mukava seurata eläimiä. Lintuja ja oravia käy lintulaudalla ja porojakin liikkuu mökin ympärillä ajoittain.
Poro pihalla.

orava ja poroja


Keskiviikkona aamu alkoi pienellä sateella. Se kuitenkin loppui jo ennen yhdeksää. Suuntasimme lyhyintä polkua Vellinsärpimään makkaran paistoon.
Paluumatka lähes samaa reittiä. Matkaa kertyi 17,5 kilometriä.

Alkumatkaa Iisakkipään rinteellä.
Polkua Vellinsärpimään

Näkymä Kiilopään suuntaan.
Taustalla Kiilopää


Ruskaa Iisakkipään rinteellä.
Ruskaa

Puro polun varrella ennen Vellinsärpimää.
Kosteikko polun varrella


Paluumatkan louhikkoa.
Polku


Ja taukoja pidettiin yhtenään. Makkaranpaisto Vellinsärpimällä, paluumatkan nuotio polun varrella ja suklaatauko Iisakkipään rinteellä.
Vellinsärpimä Polun varren nuotiolla Suklaatauko Iisakkipään rinteellä  


Torstaina oli tarkoitus vaan lähteä kävelemään kuutamoreittiä ja kenties Laanilan kautta takaisin. Kävely kuitenkin maistui kauniissa ruskassa ja hyvällä reippaalla mielellä mainiossa säässä niin, että loppujen lopuksi etenimme kuutamoreitiltä Rumakuruun. Sieltä nousimme Rumakurun sivuitse ylös tunturiin ja kiersimme Rumakurun takaa toiselle puolelle, mistä suunnistimme tunturilammen kautta jälleen Laanilan polulle ja edelleen Piispanojan risteyksen ja Prospektorin kaivoksen kautta takaisin mökille. Matkaa kertyi 13,4 kilometriä.

Alkumatkan kuutamopolun ruskaa.
Kuutamopolun kuva

Kuutamopolkua


Rumakurun reittiä


Itse Rumakuru alhaalta.
Rumakuru ruskassa


Nousua Rumakurun rinteelle.
Nousua Rumakurun rinteelle

Nousua Rumakurun reunanalle


Rumakurun reunan maisemaa.
Rumakurun reunalla

Rumakurun alkureuna.
Rumakuru


Rumakurun alku.
Rumakuru


Salainen tunturilampi.
Tunturilampi


Taukoja on hyvä pitää. Ja mitä kauniimpi taukopaikka - niin aina mukavampi.
Tunturilammella taukoa


Paluumatkalla pistäydyttiin Prospektorin kaivoksella.
Prospektorin kaivos


Perjantaina sateli iltapäivään asti. Kävimme aamupäivällä autolla Kaunispäällä variksenmarjamehulla ja munkilla. Samalla tuli  pistäydyttyä matkamuistomyymälässä.
Pois tullessa tuotiin myös poronkäristysaineet päivälliseksi.
Iltapäivällä sade osoitti taukoamisen merkkejä ja lähdimme patikoimaan pääväylää Saariselälle ja sieltä edelleen luontopolkua Auroran taukotuvan kautta Iisakkipäälle ja sieltä takaisin mökille.
Käveltävää kertyi 9 kilometriä.


Luontopolun alkua ja näkymä polulta Saariselän kylätaajamaan.
Luontopolun alkua  Saariselä kylä taustalla



Vaivaiskoivut punersivat. Tunturikoivuista oli joistakin jo lähtenyt lehtiä.
Vaivaiskoivu


Ruskaviikko onnistui hienosti lukuun ottamatta mökkiin asettumista, retkikenkien hajoamista ja perjantain aamupäivän vesisadetta. Ruska oli värikästä. Tunturikoivuissa ja vaivaiskoivuissa oli vielä värikkäät lehdet pääosin tallella ja maaruskaa osui paikoitellen polkujen varsille.
 
Lauantain paluumatka ajettiin Ranuan kautta, koska nelostiellä oli tietöitä paljon Oulun yläpuolella ja Kiiminkijoen siltatyömaan kohdalla Haukiputaalla ollut väliaikainen siltakin oli poissa käytöstä joen tulvatilanteen takia.
Rovaniemi-Ranua-Pudasjärvi-Oulu tie oli hyvässä kunnossa. Siellä ei ollut paljoa hidastavia tietöitä. Porojakin näkyi siellä enemmän ja liikenne ei ollut ruuhkaista.

Koko reissulla kertyi auton mittariin 2220 kilometriä. Bensaan meni vähän yli 200 euroa ja todellinen keskikulutus oli 6,3 litraa/100km.
Aikaa kului yhdensuuntaiseen matkaan noin 14 tuntia ja vartti taukoineen. Kuskia vaihdettiin aina välillä vähän niin kuin 'Le Mans'-tyyliin ja pyrittiin ajamaan liikenteen salliessa suurinta mahdollista nopeutta.
Nopeusvalvontakameroita oli paikoitellen aika tiuhassa, joten on voinut jossain kohtia vähän huomiokyky herpaantua mutta tuskin kuitenkaan mitään kirjemuistutuksia asiasta jälkeenpäin tulee.
Ehkä kuitenkin sitten, kun koronatilanne rauhoittuu, kannattaa yöpyä matkalla. Näin jäisi ajon lomassa enemmän aikaa poiketa luontopoluille, lintutorneille tai muihin mukaviin paikkoihin.

Tässä aamun kuva tauolta paluun alkumatkasta. Kitinen.
Kitinen





Näitä painamalla pääsee matkaluetteloon ja  aloitussivulle:
Matkailusivulle      ...      Alkuun



Tässä vielä lopuksi linkki:

Kävelyreitin/ladun nettikamera:    Polun nettikamera