Raja-Jooseppi - Kiilopää (13 - 19.6.2005. Kiertämäjärvet,
Anterinmukka, Kärppäjärvet, Luirojärvi, Kustunlampi, Kopsusjärvi.)
Ajoimme sunnuntaina Espoosta Sodankylän pohjoispuolelle Vajusuvantoon
yöksi, josta oli maanantaina aamupäivällä sopivan lyhyt matka
Kiilopäälle, jonne jätimme auton parkkiin vaelluksen ajaksi. Olisihan
se sitten vaelluksen jälkeen helppo laittaa keventyneet rinkat autoon
ja jatkaa heti Saariselälle mökkiin saunomaan.
Patikoinnin alkuun eli Raja-Jooseppiin siirryimme yleisillä
kulkuneuvoilla. Ensin 11.45 lähtevällä bussilla Ivaloon, jossa oli
aikaa parisen tuntia käydä aterialla ja sieltä edelleen 15.30
venäläisellä Muurmanskin bussilla (pakettiautolla) rajalle asti. Tuo
viimeinen siirtymän osuus oli varsinainen kokemus. Tuossa minibussissa
oli ehkä 15 istumapaikkaa eikä tavaratilaa ollenkaan. Matkustajien
määrän perusteella olisimme kyllä sopineet joten kuten mutta meidän
lisäksemme yhdellä seitsenhenkisellä lippukunnalla oli myös rinkat
mukana ja siksi auton sisätila oli kattoa myöten täynnä. Sai siinä heti
alkuun tuntuman rinkkaan, kun piti sitä sylissä matkan ajan ja
liikkumatilaa ei ollut kuin nimeksi. Onneksi tämä osuus ei kestänyt
kuin 50 minuuttia. Kustannuksiltaan koko siirtyminen maksoi kahdelta
hengeltä 15 + 18 euroa. Taksi olisi ollut paljon mukavampi (tai
tylsempi) vaihtoehto.
Varsinaisen patikoinnin pääsimme aloittamaan maanantaina 16.20
iltasella vähän ennen Raja-Joosepin rajan ylityspaikkaa. Tarkoitus oli
kävellä pääosin Kiertämäojan vartta ylemmälle Kiertämäjärven kämpälle
ja sinne me hyvin ehdimmekin vähän yli kymmeneltä illalla. Luttojoen
ylitimme riippusiltaa pitkin. Tosin oikaisu sillalle metsikön halki ei
ollut ihan paras suunnistustaidon näyte, mutta silta kyllä löytyi
helposti. Vaikka kuljimme tämän ensimmäisen noin 15 kilometrin osuuden
ylemmälle Kiertämäjärvelle illalla, oli se kuitenkin kaikkein kuumin
osuus. Korkeissa retkikengissä jalat vaikuttivat lähinnä pesusieniltä.
Ekalla nuotiopaikalla kuudelta illalla oli 25 astetta lämmintä.
Paitahihaisillaan tarkeni hyvin koko illan, mutta iltapesu ylemmällä
Kiertämäjärvellä vähän ennen puolta yötä oli jo aika piristävän viileä.
Täällä oli pari telttakuntaa jo aiemmin leiriytyneenä. Toivottavasti
emme häirinneet kovasti iltatoimillamme.
Tiistaina oli suunnitelmissa liikkua Anterin suuntaan. Veden ääntely
Kiertämäojassa oli paikoin muistuttanut paremminkin kuohuntaa kuin
solinaa ja kosteita paikkoja oli polulla. Lumilaikkuja siinsi runsaasti
tuntureilla. Lisäksi olimme vähän selvitelleet etukäteen veden
korkeuksia. Vaikutelmaksi tuli sen selvityksen perusteella, että
alavilla osioilla olisi kosteaa ja joet ovat tulvassa. No ei se tilanne
ihan näin paha ollut. Hyvin pääsi poluilla kulkemaan mutta varmuuden
vuoksi Kiertämäojaa emme lähteneet ylittämään kahlaamon kohdalta.
Otimme tämän päivän osin siirtymänä rajan pinnassa vanhaa tukkitietä
Anteriin ja sieltä Anterijoen vartta Anterinmukkaan. Loppuosalla oli
muutama pienemmän ojan ylitys sekä vähän virtaavampi Kaarreoja. Vettä
tässä ei ollut kuin polveen asti, mutta virtaama oli aika kova. Jostain
vähän ylempää olisi saattanut päästä paremmasta kohdasta yli.
Anterinmukassa keskusteltuamme muutamien henkilöiden kanssa vakuutuimme
kulkemamme reittivalinnan oikellisuudesta. Yksi henkilö oli kääntynyt
ylityspaikalta ja tullut samaa reittiä kuin mekin päivää aikaisemmin ja
yksi perhe oli ylittänyt Kietämäojan, mutta kyselivät vaihtoehtoreittiä
takaisinpäin. Virtaama oli ollut aika kova. Ylittämättömiä paikkoja ei
olekaan tosi retkeilijälle mutta meillä oli vähän huonoja kemuksia kevään Kevojoen ylityksistä niin emme riskeeraa
turhanpäiten. Anterinmukassa oli hyvä sauna ja jonottaakaan sinne ei
tarvinnut kovin pitkää aikaa. Telttoja oli useita ja tämä taitaakin
olla suosittu kohde niille, jotka pitävät pysäkkipaikkanaan
Raja-Jooseppia.
Keskiviikkona oli aikomus oikeastaan mennä Hammaskuruun, mutta karttaa
tutkittuamme ja ilmaa nuuhkittuamme päätimme valita kuivemman ja
näyttävämmän reitin. Hammaskurusta oli kuitenkin tarkoitus jatkaa
Luiron suuntaan, joten otimme kohteeksi Kärppäjärvet. Samallahan olisi
seuraavan päivän reitti lyhyempi. Kuljimme lähes vedenjakajaa pitkin
ensin Anteripäälle ja sieltä Vesipään kautta ja Kärppäpäiden sivuitse
suoraan Kärppäjärville. Ilma suosi ja komeita tunturinäkymiä oli joka
suuntaan. Oikeastaan oli mukava katsella Sokostia ihan toisesta
suunnasta mihin oli tottunut. Katselimme, että Pirunportissa oli
kovasti lunta ja Lumikurukin näytti olevan nimensä veroinen. Me emme
kuitenkaan suunnanneet tällä kertaa niille seuduille vaan
suunnittelimme reittimme Anteripään huipulta lumilaikkujen välitse
Vesipäälle. Kärppäjärvet löytyivät hyvin ja siellä ei ollut sinä yönä
muita yöpyjiä.
Torstaina jatkoimme Luirojärvelle, jonne saavuimmekin hyvissä ajoin
päiväruualle. Iltapäivä olikin sitten mukava pitää vapaata ja tietenkin
piti taas saunoa. Varpaat kaipasivat lepoa, joten Sokostia ei viitsitty
huiputtaa tällä kertaa. Väkeä oli täälläkin jonkin verran mutta
Anterinmukassa oli silloin pari päivää aiemmin enemmän.
Perjantaina aloitimme kahlaamalla Luirojoen yli ja päiväruuaksi
pysähdyimme Tuiskukuruun. Sieltä jatkoimme Vintiläojan varteen
Kustunlammen laavun luo yöksi. Siellä oli muutama muukin yöpyjä meidän
lisäksemme.
Lauantaina jatkoimme Suomujoen vartta ja käännyimme ennen Suomunruoktua
Kopsusjärvelle, jossa kävimme uimassa ja pidimme päiväruokatauon.
Täältä jatkoimme ensin vähän matkaa Kakslauttasen suuntaan ja
käännyimme sitten tunturin (Kopsuspää) yli Suomunlatvan laavulle yöksi.
Täällä yöpyi yksi toinenkin telttakunta, joka vasta aloitteli reissuaan.
Sunnuntaina olikin sitten enää siirtyminen tunturia pitkin Kiilopään
huipun kautta Kiilopään eräkeskuskseen autolle.
Pyrimme kulkemaan noin 15 kilometrin päiväetappeja ja yritimme vältellä
pahimpia joen ylityksiä. Matkaa kertyi ehkä vähän yli 90 kilometriä
kaikkiaan. Suunnistuksessa ei tehty pahempia mokia ja reittivalinnat
olivat kunnolle sopivat. Huippuja ei enää tällä iällä jaksa valloitaa
ihan joka päivä. Ilmat suosivat. Lämmintä oli liiankin kanssa ajoittain
ja vettä tuli ehkä kymmenen tippaa Tuiskukurun jälkeen sekä seuraava
yönä muutama tippa teltan kattoon. Sadeasuja ei tarvittu missään
vaiheessa. Paikoin polut olivat vähän kosteita mutta se ei haitannut.
Näkyväisyys oli koko ajan hyvä. Oli täysin aurinkoista ja välillä
pilvipoutaa. Tuulikaan ei ollut voimakas missään vaiheessa. Jotain
tältä reissulta kuitenkin puuttui. Hyttysiä ei ollut kuin nimeksi
muutama jossain. Vasta Saariselällä mökillä huomasin jonkun pistävän
itikan illalla pihalla. Poroja näkyi joitakin - taisivat isommat
katraat olla jossain alempana soilla.
Kerrankin osui vaelluksen ajankohta ihan nappiin. Oli lämmintä ja
valoisaa mutta itikoita ei.
Alla on vielä muutamia kuvia reitiltä päivittäin ryhmiteltyinä:
Kullankaivajat patsas Ivalossa.

Luttojoen riippusilta ja tauko Kiertämäojan varrella.
. .

Tiistaina aamulla Ylemmän Kiertämäjärven maisemia ja tauko Harrijärven
rannalla.
. . 
Anterijoki ja Anterinmukan kämppä.
. .
Nousua Anteripäälle keskiviikkona. Näkymä Anterijoen suuntaan ja näkymä
huipulta. Taustalla Pirunportti ja Lumikuru.
. . 
Linnunpesä Anteripään rinteellä ja Ruokatauko ennen Vesipäälle
kapuamista.
. . 
Vesipään maisemia ja alempi Kärppäjärvi
. . 
Torstaina polkua Luirojärvelle päin vähän ylempää ja alempaa.
. . 
Luirojärvi

Perjantai-illan leiri Kustunlammella.

Juomatauko vanhan kultakämpän kohdalla ja Kopsusjärvi.
. . 
Lauantaina nousua Kopsuspäälle.

Sunnuntaina tunturin kukkia ja paluu Kiilopään tunturikeskukseen.
. .
Saariselän majalta teimme maanantaina kierroksen Vellinsärpimälle.
Ohessa kuva uuvanasta Iisakkipään rinteeltä.

Tästä voi klikata Kevon kanjonin reissuun vuonna
2003.
...