Saariselkä syyskuussa 2018 (15.9. - 22.9.2018)

 

Tällä kertaa aloitimme matkan  Saariselälle jo torstaina yöpymällä ensimmäisen matkaosuuden yön Jaalan mökillä. Näin meille jäi enemmän aikaa seuraavana päivänä Iso-Syötteen maisemissa. Ehdimme nimittäin perjantaina kävellä iltapäivällä Rytivaaran kierroksen (10 km). Lauantaina kävimme ennen Saariselälle tuloa Tankavaarassa kävelemässä Kuukkelin polun (6 km). Sade ei ollut ongelma  matkalla. Ainoastaan jossain vaiheessa vähän ripsotteli, mutta siitä ei ollut mitään haittaa. Koivut olivat värikkäitä teiden varsilla.


Muutamia kuvia matkapäiviltä ja päiväretkiltä:



Tässä Rytivaaran torpan pihapiirin vinttikaivo ja kuva tuvasta sisältä.

Rytivaara . . Kuva tuvasta


Rytivaaran reitin polkua ja iltamaisema hotellihuoneen ikkunasta.

rytivaaran kierroksella  . . hotellimaisema


Lauantaina ajoimme Posion kautta ylöspäin. Kuva Livojärven kohdalta taukopaikalta ja poroja tiellä.
Livojärvi . . poroja tiellä

Tankavaaran Kuukkelin kierroksen näköalatornista kuva  tekojärvien suuntaan eteläänpäin sekä ruskaa reitin varrelta.
Tankavaaran maisemia . . pitkospuut

Lauantai-iltana asetuttiin mökille ja saunottiin. Sunnuntaina lähdimme heti aamusta Laanilan sivuitse ja kuljimme Ruijan polkua jonkin matkaa.
Erosimme siitä Ahopäälle menevään retkeilyreittiin ja suuntasimme ensin Ahopäälle.

Ruijan polkua


Reitin varrella samoili poroja ja muutama riekkokin nähtiin.

Poro . . riekot

Alla kuva Ahopäältä Nattasten suuntaan sekä vähän myöhemmin kuva Kiilopäälle päin.

Ahopäällä . . iilopää


Saavuttiin Pessinlammelle ja toinen kuva myöhemmin Vahtamapään ja Iisakkipään rinteen polulta. Tavallisesti tämä syvennys on ollut tyhjä aiemmilla reissuilla.

Pessinlampi . . Vahtamapään rinteen polku

Matkaa ensimmäiselle retkipäivälle Saariselällä kertyi arviolta 18 km. Muutama pieni tihkukuuro osui kohdalle.

Maanantaina lähdimme oikein kunnon lenkille aiempien päivien kevyempien kävelyjen avittamina. Taajoslaavulla emme olleet käyneet aikoihin, joten suuntasimme sinne.
Kävelimme ensin Iisakkipään sivuitse ja sitten Vahtaamapään matalamman pään yli pikkupolkua  reitille Vellinsärpimä - Taajoslaavu.


polkua . . tunturikoivikkoa


Puron ylitys käy täällä helposti siltaa myöten. Toisessa kuvassa ollaan jo evästauolla Taajoslaavulla.

puron ylitys . . Taajoslaavulla


Paluu Rumakurun sivuitse mökille. Paluumatkalla poikettiin kuitenkin Prospektorin kaivoksella.

Prospektorin kaivoksella


Lämmintä oli alle kymmenen astetta ja ajoittain satoi pieniä tihkuja. Matkaa kertyi vähän yli 27 kilometriä.

Tiistaina oli aamulla pakkasta 2 astetta ja aurinko paistoi. Nyt oli hyvä syy ajaa Kiilopään eräkeskukseen ja lähteä katselemaan maisemia Kiilopään huipulta.
Jatkoimme patikointia Kiilopään huipulta Niilanpään sivuitse Rautulammelle.
Alla näkymä Kiilopään rinteeltä Nattasten suuntaan. Toisessa kuvassa reittiä, josta tulimme.

näkymä kiilopäältäkäsin . . Kiilopään suuntaan



Näkymä Rautulammen yli ja Rautulampi lähempää.
Tuntureita Rautulammen takana . . rautulampi



Paluumatkan teimme Kiilopään Luulammen puoleiselta puolelta.
Tunturissa oli melko vähän värikästä ruskaa.
tunturikoivikkoa

Käveltävää kertyi yli 21 kilometriä. Ilma oli melkein tuuleton ja  aurinkoinen sekä lämpötila sopiva patikointiin.


Keskiviikkona kävelimme saman alkumatkan kuin maanantainakin eli polun Vellinsärpimä - Taajoslaavu puoliväliin. Nyt jatkoimme kuitenkin Vellinsärpimän suuntaan.
Kuvat tunturipolun varrelta.

Tunturipolkua . . Tunturipolkua



Vähän ennen Vellinsärpimää Meindl-retkikenkä irtisanoi itsensä. Kuvassa narulla paikattu pohja ja toisessa kuvassaa jatketaan matkaa risalla kengällä.

Meindl ei kestä . . Vellinsärpimäoja

Aina välillä piti korjata kengän ympärillä ollutta narua. Takaisin mökille kuitenkin päästiin ja matkaa keryi päivälle 20 kilometriä.

puron ylitys


Vaikuttaa siltä, että myös Meindl-retkikenkien  laatu on pahasti heikentynyt.  Eivät kestä enää kahta ruskaretkeä. Itselläni Meind-vaelluskengistä hajosivat kantapäät, mutta ne sentään kestivät vähän kauemmin. Ostin Haglöfsin retkikengät ja ne ovat hyvät. Nyt vaimon pitää jatkaa vain mukana olevilla matalammilla NorthFace-kengillä.  Nekin ovat ihan hyvät, mutta nilkkasuoja on mataluuden takia huonompi ja puron ylitykset hankaloituvat.  Nuo kestämättömät Meindl-retkeilykengät oli ostettu aikanaan Saariselän Partioaitasta ja ne kai soveltuvat vain Laanilan monotansseihin ja sinnekin huonosti. Jos tällainen olisi sattunut vaelluksella, olisi tilanne ollut paljon pahempi.
meindl vaelluskengät hajoavat

Torstaina valitsimme vain helppoja ja hyväkulkuisia polkuja.  Kuljimme ensin Iisakkipään rinteelle ja sitten Saariselän keskustan sivulta Kaunispään huipulle variksenmarjamehulle ja munkille. Paluu rupukylän kautta takaisin. Matkaa kertyi 12 kilometriä. Ilma oli vähän sumuinen mutta poutainen. Ehdimme ajoissa mökille ennen ennustettua sadetta.
Alla kuvia reitiltä  ja sumuinen kuva Kaunispään huipulta.

puro . . helppoa polkua



Kaunispää sumussa 


Perjantaina oli kaunis ilma ja suuntasimme autolla Inariin Jäniskosken parkkipaikalle, josta patikoimme Otsamolle ja takaisin. Matkaa kertyi 17 kilometriä.
Polku on paikoin louhikkoinen ja matkalla on jyrkkiä nousuja ja laskuja.

Alla kuva Jäniskosken riippusillasta ja polkua Otsamolle. Vettä oli runsaasti Juutuanjoessa.

Jäniskoski . . Polku Otsamolle



Näkymä Osamolta Inarijärven suuntaan.
Otsamolta Inarijärvelle


Paluumatkan Espooseen teimme kahtena päivänä. Yövyimme Kempeleessä. Lauantain matkaosuudella kävimme tutustumassa Vaattunkikönkään Könkäänsaaren polkuihin parin kilometrin matkalta.
Alla pari kuvaa niistä maisemista.
Vaattunkiköngäs . . Vaattunkiköngäs



Tällä kerralla oli hyvä uhrata pari päivää matkustamiseen suuntaansa, koska matkalla oli paljon tietöitä, jotka hidastivat  matkantekoa. Toisaalta käytimme myös matkapäivät soveltuvin osin patikointiin matkalle osuvissa kohteissa. Eli Iso-Syöte ja Vaattunkiköngäs osuivat matkalle.

Matkaa kertyi auton mittariin 2520 kilometriä ja patikoitua tuli yhteensä 133 kilometriä. Paluumatkalla sateli ajoittain Rovaniemen seutuvilla lauantaina ja Jyjäskylän jälkeen sunnuntaina. Saariselällä patikoidessa ei kastuttu kertaakaan. Vähän tihkutteli jossain vaiheessa. Yhtä kommellusta (kengän hajoaminen) lukuun ottamatta matka oli onnistunut ja kunto on taas kohonnut reilun viikon aikana kummasti. Ja saunottua tuli joka ilta matkapäivät mukaanlukien. Ruska ei ollut mitenkään kehuttava tällä kerralla ja koivut olivat jo lähes lehdettömät tunturissa.


Näistä linkeistä pääsee takaisin matkakuvien luetteloon ja kotisivumme alkuun:

Matkailusivulle      ...      Alkuun


PS: Lisätty 1.10.2018

Retkellä hajonneen kengän pohja korjattu Bilteman kumitiivisteellä (kumitiiviste ja liima. 4,90 € tuubi). Saapa nähdä, että miten kestää.
Myös toisessa kengässä näyttää olevan alkua irtoamiselle.


kengät