Saariselkä syyskuussa 2019 (7.9. - 14.9.2019)
Tälläkin kerralla aloitimme matkan Saariselälle jo perjantaina
yöpymällä ensimmäisen matkaosuuden yön Rovaniemellä. Näin meille jäi
aikaa kävellä lauantaina ennen Saariselälle tuloa Tankavaarassa
ekologinen polku (7 km). Etelästä lähdettäessä sateli jonkin verran
alkumatkasta. Muuten ei sateesta ollut haittaa. Ruskaa ei
paljoa ollut teiden varsilla. Oulun yläpuolella oli paljon tietöitä,
jotka hidastivat matkaa arviolta vajaan tunnin. Ehkä olisi ollut
parempi ajaa Pudasjärven ja Ranuan kautta. Poroja oli loppumatkassa
paikoitellen tiellä ja tien sivussa, joten ajossa piti sekin huomioida.
Muutamia kuvia matkapäiviltä ja päiväretkiltä:
Tässä kuva perjantaina Rovaniemeltä kansainvälisiltä markkinoilta ja
lauantaina Tankavaaran ekologisen polun lähtöpiste.
. . 
Sunnuntaina kävelimme aluksi Ruijan polkua ja sitten Ahopään kautta
Rumakurun vanhalle päivätuvalle tauolle ja sieltä polkua Iisakkipään
rinteen kautta mökille. Patikoitavaa kertyi 17,5 km. Jossain vaiheessa
satoi vähän tihkua.
. . 
Maanantaina ajoimme autolla lenkin Ivalo, Inari, Utsjoki,
Karigasniemi, Kaamanen ja
Ivalo (noin 460 km). Tenojoen varrelta patikoimme Nuvvus-Ailigas
-tunturin
huipulle ihailemaan Tenovarren maisemia. Kävelyä tuli 10 km. Ilma oli
poutainen koko matkan.
Alla nousua Nuvvus-Ailigas -tunturille ja kuva tunturin rinteeltä
Tenojokilaaksoon.
. . 
Tenojoki ja kuva auton ikkunasta matkalla Karigasniemeltä Kaamaseen..
. . 
Tiistaina kävelimme pikkupolkuja Iisakkipään ja Vaahtamapään sivuitse
Taajoslaavun ja Vellinsärpimän polulle ja sitä myöden Vellinsärpimälle.
Siellä paistoimme nuotiolla makkarat ja pidimme teetauon.
Paluu suorinta polkua Iisakkipään sivusta mökille. Matkaa kertyi 20 km.
Alussa oli vähän sumua mutta myöhemmin sekin poistui ja sää oli
poutainen koko matkan.
Alla muutama kuva patikoinnilta.
Ruskakuva Iisakkipään alarinteeltä ja poroja Vahtamapään sivulla
sekä Vellinsärpimän purokuva ja kelo polun varrella.
. . 
. . 
Keskiviikkona ajoimme autolla Kiilopään eräkeskukseen parkkiin.
Kävelimme Kiilopään huipun kautta Niilanpään sivuitse Kuutamokurun
polulle. Alussa ylhäällä oli kova sumu ja tuulikin aika lailla.
Kuutamokurulla ilma selkeni mutta tuulta riitti koko päiväksi.
Kuutamokurusta patikoimme Luulammelle ja sieltä edelleen takaisin
Kiilopään eräkeskukseen. Käveltävää kertyi 15 km.
Alla kuva Kiilopään uusista portaista sekä sumusta,
Kuutamokurusta ja ruskasta Kiilopään alarinteellä.
. . 
. . 
Torstaina lähdimme Laanilan sivuitse Ruijan polulle. Kuljimme
sitä Laanilan - Kiilopään väylälle asti. Siitä jatkoimme
Kiilopään eräkeskukseen tauolle ja sieltä edelleen Ahopään yli.
Ahopään jälkeen patikoimme merkitsemätöntä polkua Laanilan
- Rumakurun -polulle ja sitä ensin Laanilan
suuntaan. Kuutamoreitin liittymässä pidimme pienen suklaatauon
ja jatkoimme kuutamoreittiä mukaellen Prospektorin kaivoksen reitille
ja loppumatkan Viskitietä mökille. Matkaa kertyi noin 19 km.
Alla Ruijan polun varren kuvia ja poroja Ahopään rinteellä.
. . 
. . 
Perjantaina lähdimme vaan kävelemään ilman sen kummempaa määränpäätä.
Aluksi kävimme huiputtamassa Iisakkipään ja sitten suuntasimme Aurora
Borealiksen nuotiopaikalle makkaranpaistoon. Sieltä suuntasimme
Kaunispään huipulle variksenmarjamehulle, josta tallustelimme suorinta
polkua mökille. Matkaa kertyi gps:ään 13 kilometriä.
Pari kuvaa Iisakkipäältä.
. . 
Kuukkeli Aurea Borealiksen nuotiopaikalla ja itse tuli.
. . 
Pätkä taivaanrantaa Kaunispään huipulta.

Alla poroja Saariselän keskustassa.

Paluumatkalla lauantaina poikettiin vielä Tankavaaran kultamuseossa.
. . 
Paluumatkan teimme kahtena päivänä. Yövyimme Kempeleessä. Ajoimme nyt
Ranuan ja Pudasjärven kautta. Tie oli hyväkuntoinen ja siellä ei ollut
paljoa liikennettä. Matkaa tuli ehkä 20 kilometriä enemmän mutta
ajallisesti se oli tällä kertaa nopeampi.
Runsaan viikon reissulla autoon tuli 2670 kilometriä. Matkailuautoja
näkyi mielestämme enemmän kuin edellisillä matkoilla. Poroja oli
lapissa teillä enemmän kuin aikoihin. Tunturipoluilla näkyi
pyöräilijöita enemmän kuin aiemmin.
Ruska ei ehkä ollut ihan vielä parhaimmillaan. Sitä kyllä oli
paikoitellen hyvinkin. Sateista ei ollut haittaa patikoidessa mutta
automatkalla etelässä sateli mennen tullen.
Marjoja ei tänä syksynä ollut. Mustikoita, variksenmarjoja ja
juolukoita oli harvakseen. Puolukoitakaan ei ollut paljoa ja ne olivat
vielä raakoja. Sieniä ei myöskään ollut entiseen malliin. Koko viikon
aikana osui kohdalle pari kantarellia ja kolme herkkutattia.
Näitä painamalla pääsee
matkaluetteloon ja aloitussivulle:
... 
Tässä vielä lopuksi pari linkkiä:
Kävelyreitin/ladun nettikamera: Polun
nettikamera
Saariselän alueen karttoja yms: Saariselän
karttoja