Saariselkä huhtikuussa 2016 (9.4. - 16.4.2016)

Matka Saariselälle sujui mukavasti kahden päivän ajorupeamalla. Yövyimme Kempeleessä matkalla ja näin ajomatka päivää kohden jäi siedettäväksi. Ajokelitkin olivat paria sadekuuroa lukuun ottamatta hyvät.

Alunperin tarkoituksemme oli lähteä vaihteeksi etelään lomailemaan tähän aikaan, mutta kun maailman tilanne oli kait jotenkin sellainen, että kunnon äkkilähtöjä ei ollut ja sinne minne olisi päässyt, ei muuten taas olotila ollut kaikin puolin turvallinen. No nyt meillä perinne jatkui ja hiihtelimme keväthangilla kuten muutamana vuonna ennenkin ja se kyllä kannatti.

Lauantai-iltapäivä meni mökillä tavaroita ja varusteita järjestellessä. Sunnuntaina suuntasimme heti aamusta Laanilan ja Ahopään kautta Kiilopäälle. Siellä pidimme mehutauon ja jatkoimme matkaa Laanilan suuntaan Rönkönlammen tuvalle tauolle. Keli oli Kiilopäälle asti melko hyvä mutta siellä ollessa lämpötila meni plussan puolelle ja hiihtokeli muuttui lipsuvaksi. Ehkä olisi ollut paremminkin multigrip-keli.

Poroja ladulla

. .

. .

. .

Maanantaina lähdimme hiihtämään ensin kohti Rumakurua. Nousimme alemmalta ladulta Iisakkipään kohdalta ylemmälle ladulle. Hiihdimme Rumakurun kautta Luulammelle ja takaisin. Menomatkalla keli pysytteli melko hyvänä. Paluumatka oli taas vähän lipsuvaa, koska latu muuttui vetiseksi. Oli todellinen nanogrip-keli. Hyvin pääsimme kuitenkin ajoissa takaisin mökille.

Alla muutama kuva päivältä:

Ladun varrelta

. .

. .

Tiistaina hiihdimme Laanilan ja Rönkönlammen kautta Sivakkaojan laavulle tauolle. Sieltä Kiilopään ja Ahopään kautta takaisin. Keli oli hankalampi kuin kahtena edellisenä päivänä. Latu oli aluksi jäinen ja lipsuva ja myöhemmin jäinen, sohjoinen ja lipsuva. Jotkin karvapohjasukset ehkä olisivat nyt olleet hyvät.

Muutama kuva päivältä:

menoa Rönkönlammelle

. .

. .

. .

Keskiviikkona oli aamulla pakkasta 8 astetta. Niinpä suuntasimme rupukylän sivuitse Luttojoen vartta Vellinsärpimälle ja Taajoslaavulle. Taajoslaavulla pidimme ruokatauon. Sieltä hiihdimme Rumakurun kautta takaisin. Keli oli oikeastaan koko matkan todellinen pitopohjasuksikeli. Luisto oli todella mainio ja pito hyvä. Ainoastaan ihan lopussa oli jokunen lipsahdus havaittavissa ilman lämpenemisen myötä.

Kuvia keskiviikolta:

latua

. .

. .

Tauolla Rumakurun vanhan tuvan luona.
Tauolla

Torstaina oli aamulla jälleen pakkasta noin 10 astetta ja niinpä suuntasimme hyvän hiihtokelin innoittamina Rumakurun ja Luulammen sivuitse aina Rautulammelle asti. Söimme siellä päiväaterian ja jatkoimme sieltä Kiilopään eräkeskuksen ja Ahopään kautta takaisin mökille. Viikon pisimmästä päiväretkestä huolimatta olimme mökillä jo klo 14.30. Ehdimme hyvin vielä tämän jälkeen käydä autolla Kaunispäällä ja samalla reissulla sai hoidettua loppuviikon eväsostoksetkin.

Alla jäniskuva edelliseltä illalta mökin ikkunasta ja muita kuvia päivän retkeltä:

pupujussi

. .

. .

. .

Käynti Kaunispäällä:

Perjantaina oli aamusella 5 astetta pakkasta ja sää enteili melko hyvää hiihtokeliä. Hiihdimme Ahopään yli Kiilopään eräkeskukseen ja sieltä edelleen Luulammen ja Rumakurun kutta Laanilan Savottakahvilaan poronkäristykselle. Olimme takaisin mökillä jo ennen kahta iltapäivällä. Lämpötilakin taisi jo silloin kohota plussalle.

Alla pari kuvaa kierrokselta:

Kiilopään rinnettä

. .

. .

Lauantain kotiinpaluu onnistui mukavasti hyvässä säässä. Ainoastaan Kemin seutuvilla satoi muutaman kunnon lumikuuron.

Koko viikko oli kokonaisuudessaan onnistunut hiihtoretkien kannalta. Alkuviikolla tosin iltapäivällä keli meni vähän lipsuvaksi, mutta kun ajoissa lähti liikkeelle, niin ei se paljoa ehtinyt haitata ja matkaa kertyi päivää kohti kuitenkin saman verran kuin ennenkin keväisin. Kannattanee pitää jatkossakin perinteistä kiinni.

Näistä linkeistä pääsee takaisin matkakuvien luetteloon ja kotisivumme alkuun:

...