Syksyn 2009 ruskakuvia.
Patikointi Raja-Jooseppi, Jyrkkävaara, Kuikkapää ja Kiertämäjärvet
(9.9. - 12.9.2009)
ja mökkiviikko Saariselällä (12.9 - 19.9.2009).
Olemme patikoineet muutaman kerran UKK-puiston koillisosissa mutta
jostain syystä Kuikkapää on aina jäänyt valtaamatta. Nyt päätimme tehdä
minivaelluksen ennen Saariselän mökkiviikkoa nimenomaan tarkoituksella
huiputtaa Kuikkapää. Olimme varautuneet neljään vuorokauteen maastossa
ja aloitimme Raja-Joosepin Luttojoen riippusillalta keskiviikkona
aamupäivällä.
Onnistuimme kahlaamaan Kiertämäojan ylitse heti parisataa metriä
Luttojokeen laskukohdalta ylävirtaan. Kävelimme ensin Luttojoen ja
sitten Suomujoen rantaa Pahaojalle asti, josta suuntasimme Pahaojaa
seuraten Jyrkkävaaran tuvan lähettyville yöksi. Jossain vaiheessa vähän
tihkutteli vettä, mutta muuten retkisää oli hyvä.
Yö meni mukavasti teltassa tuulen suhinoita kuunnellessa. Pakkasta ei
ollut. Torstaina aamulla suuntasimme Muorravaarakan joen rantaa etelään
päin aina Harriojan haarakohtaan asti, josta suuntasimme jo metsikköön
Kuikkapään suuntaan. Aluksi metsässä kulki hyvä polku mutta sitten se
vähitellen katosi ja maasto muuttui raskaaksi pehmeäksi sammalikoksi.
Puolilta päivin saavutimme puron, joka virtailee Kuikkapään
länsipuolelta Harriojaan ja söimme siinä päiväruuan. Taas vähän sateli
ajoittain. Ruuan jälkeen suuntasimme ylämäkeen itään päin ja kun aina
vaan kapusimme, muuttui ylämäki siinä mielessä selkeämmäksi, että
näkyväisyyttä alkoi olla jo moneen suuntaan muille tuntureille.
Edessäpäin vaan oli aina ylämäkeä.
Luulimme jo yhdessä vaiheessa saavuttavamme huipun mutta sen takaa
avautui uusi tasanne ja sen takana uusi ylämäki, jonka huipulla jo
sitten kohde olisikin. Kaunis sateenkaari oli tunturien yllä kuin
ennakoimassa tuulen viriämisestä. Täältä lännestäpäin noustaessa maasto
oli kyllä aikamoista ylämäkeä ajoittain mutta rakkaa ei ollut kovin
paljoa haittaamassa. Aikamme kun kapusimme niin tulihan se huippu
lopulta esiin ja kun olimme jo melkein huipun merkkinä olevien kahden
kivikasan kohdalla, alkoi tuulla aivan valtavasti. Onneksi olivat ne
kivikasat. Menimme kivikasan taakse vähän ihmettelemään tilannetta. Ei
auttanut muu kuin yrittää poistua puolittain myötätuuleen Hirvaspään
suuntaan. Tarkoituksemme oli päästä tunturien väliseen painanteeseen
suojaan edes isommilta tuulilta. Toisistamme kiinnipitäen onnistuimme
pitämään itsemme kiinni tunturin kamarassa ja laskeutumaan erittäin
kivikkoista rinnettä alas Hirvaspään suuntaan. Tarkoituksemme oli
alunperin jatkaa Hirvaspään pohjoispuolta Peuranampumapäiden suuntaan.
Tuuli oli kuitenkin täällä vähän alempanakin niin voimakas, ettei
siihen suuntaan voinut lähteä. Päätimme ottaa iltakohteeksi 'rajatien'
nuotiopaikan, jonne käsityksemme mukaan oli edes vähän suojaisempi
reitti isompien tunturien takaa. Se olikin ihan hyvä päätös. Onneksi
ilma oli kuitenkin niin selkeä, että suunnistaminen oli helppoa maaston
mukaan. Päivämatkaa tuli vähän enemmän mitä oli suunniteltu mutta nyt
olikin sitten loppureitti jo helppo. Yövyimme Hirvapäänpalon
nuotiopaikalla ja tuulikin laantui illan mittaan niin, että yöllä oli
vähän pakkasta.
Olemme kyllä kokeneet aiemmin sadetta, sumua ja tuultakin haittaamassa
menoa mutta näin kova myrsky oli uusi koettelemus. Kuikkapää kuitenkin
tuli vallattua ja me selvisimme ehjänä päivästa - tosin väsyneinä.
Perjantaina kävelimme rajatietä pohjoisen suuntaan ja poikkesimme siitä
ylemmän Kiertämäjärven tuvalle päiväaterialle. Ennen matkan jatkumista
pulikoimme järvessä ja karistelimme matkaväsymykset kylmään veteen. Nyt
oli puhtoisena mukava jatkaa Kiertämäojan vartta kohti iltakohdetta
alemman Kiertämäjärven laavua.
Nukuimme yön jälleen teltassa. Nyt ei ollut pakkasta eikä tuulta mutta
sadetta tuli jossain vaiheessa. Lauantain aamu ja aamupäivä olivat
poutaisia. Nyt olikin lyhyt matka takaisin Luttojoen riippusillalle.
Teimme varaamamme ylimääräisen päiväaterian Luttojoen rannalla laavulla
ennen lähtöä. Maistuuhan ruoka paremmalta luonnon helmassa.
Seuraavaksi oli edessä ajo Saariselän mökille. Nyt pääsi saunaan ja
seuraavalla viikolla teimme päiväretkiä lähimaastoon. Kävimme mm.
sunnuntaina Iisakkipään kautta Vellinsärpimälle, maanantaina
Vahtamapään kautta Taajoslaavulle ja Pessinlammen kautta takaisin.
Tiistaina ajoimme Sotaojalle autolla ja kävelimme merkittyä polkua
Ivalojoen Kultalaan. Keskiviikkona pidimme luppopäivän. Torstaina
kävelimme Laanilan ja Ahopään kautta Pessinlammelle ja perjantaina
Laanilan ohi Rönkönlammen nuotiopaikalle ja sieltä edelleen Kiilopään
tielle ja Ruijan polkua takaisin. Lauantai olikin sitten ajopäivä
takaisin etelään.
Muutamia kuvia matkalta. Aluksi vaelluskuvat ja sitten mökkiviikon
kuvia.
Seuraavassa Kiertämäoja on jo kahlattu ja viereisessä kuvassa virtaa
Luttojoki.
. . 
Suomujoen rantaa edettiin Pahaojalle asti ja leiripaikka lähellä
Jyrkkävaaran tupaa.
. . 
Harriojan ylityspuut ja sateenkaari tunturissa lähestyttäessä
Kuikkapäätä.
. . 
Kuikkapään huipulla juuri ennen kovan myrskytuulen puhkeamista ja
toisessa kuvassa ollaan onnistuttu laskeutumaan kovassa myrskyssä
Kuikkapään ja Hirvaspään väliin.
. . 
Tunturimaisema Hirvaspään eteläpuolelta ja pieni koski Kiertämäojan
alkulähteillä
. . 
Yöpymispaikka Hirvaspäänpalon nuotiopaikalla ja ruokataukopaikka
Ylemmän Kiertämäjärven tuvassa.
. . 
Etenimme Kierämäojan vartta Alemmalle Kiertämäjärvelle.
. . 
Lopuksi Luttojoen yli riippusiltaa myöten.

Saariselän mökkiviikon kuvia.
Matkalla Iisakkipään kautta Vellinsärpimälle.
. . 
Pelästynyt pupujussin poikanen Kaunispään lakettelurinteiden välissä.

Polkua Vellinsärpimän ja Taajoslaavun välillä ja Rumakurun vanha tupa.
. . 
Riippusilta Sotajoen yli Ivalojoen kultalan reitin alussa ja
jokimaisema Ivalojoelta ennen Kultalaa.
. . 
Riippusilta Ivalojoen yli ja Ivalojoen Kultala.
.
. 
Paluumatkalla vallattiin Patatunturi.

Torstaina ollaan matkalla Pessinlammelle. Puro ja itse lammen
nuotiopaikka.
. . 
Rumakuru harvinaisemmasta suunnasta ja tunturilampi Rumakurun ja
Laanilan välillä.
. . 
Perjantaina ollaan Rönkönlammen nuotiolla ja paluumatka patikoitiin
Ruijan polun kautta.
.
. 
Ruijan polun vanhoja merkintöjä.
. .

...