Teneriffa - Puerto de La Cruz (Masca, La Comera, Los Organos ym. 3.4. - 17.4.2005)

Delfiinejä meressä - 36483 Bytes
Yläkuvassa delfiinejä Mascan retkellä. Taustalla Los Gigantes.


Lähdimme Helsinki-Vantaan lentoasemalta sunnuntaina aamusella kello 6.35. Perillä Puertossa olimme hyvissä ajoin puolilta päivin. Lento suuntautui tällä kertaa saaren eteläiselle kentälle, joten bussimatka hotelliin kesti yli tunnin ja samalla tuli tehtyä melkein kuin puoli saarikierrosta.

Tällä kertaa oli aikaa kaksi viikkoa ja siksi tarkoitus oli ottaa vähän enemmän niinkuin loman kannalta. Emme oikein ole tottuneet pelkästään kuluttelemaan aikaa ja siksi jotain pikkuretkiä tuli tehtyä lähes päivittäin. Rannalle ehdittiin silloin tällöin sopivasti. Liiallinen auringon otto se ilmeisesti on lomanpilaajana pahin asia suomalaisille etelässä. Tällä kertaa selvittiin ilman palovammoja onneksi.

Maanantaina kävelimme lomaoppaan tervetuliaiskierroksen kaupungilla ja iltapäivällä kävimme vielä omatoimisesti banaanipuistossa tutustumassa banaaninviljelyyn ja puiston puutarhan laajaan kasvivalikoimaan.

Tiistaina kävelimme La Pazin alueen reunalta polkua banaaniviljelmien halki rannan suuntaisesti Cafe Paraisoon kahville. Täältä oli hyvät näkymät Puerton suuntaan. Viimeinen nousu tosin oli aika jyrkkä ja polku oli välillä kadota mutta jotenkin osasimme ylös kahvilaan. Pois tulimme kuitenkin Santa Cruzin bussilla.

Keskiviikkona osallistuimme matkanjärjestäjän Comeran saarikierrokselle. Retki alkoi bussimatkalla Los Cristianosiin ja sieltä lautalla San Sebastianiin. Saarella riitti maisemia hyvin koko päiväksi. Teneriffa ja Cran Canaria erottuivat hyvin saarelta. Ruokailun jälkeen ohjelmassa oli saaren muinaiseen kommunikointiin käytetyn vihellyskielen demonstraatioesitys. Hyvin tuntui tieto liikkuvan viheltämälläkin. Vaikutti ihan siltä, että he vain jutustelivat vihellyksellä. Vihellyksestä oli havaitsevinaan sanoja. Ennen paluuta takaisin Teneriffalle jäi vielä aikaa tutustua San Sebastianiin omatoimisesti.

Torstaina suuntasimme bussilla La Galderaan. Kävelimme Los Organos vuoristossa hienon maisemapolun. Polku kulki ajoittain hyvin jyrkkiä kallion reunamia ja korkeuseroja oli myös melkoisesti. Kukkivia ja tuoksuvia puita ja pensaita oli paljon kuin myös paikoin todellista satumetsää naavaisine puineen. Orotavan laakso erottui aina ajoittain sivullamme samoin kuin Puerton kaupunki kauempana. Ja tietysti Teide pilkotti myös joistakin jyrkänteiden kaarteista.

Perjantaina ajoimme bussilla Teiden juurelle Paradoriin. Tarkoituksemme oli nousta Guajaralle, jonka korkeus meren pinnasta on vähän yli 2700 metriä. Bussikuskilla ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään kiirettä menomatkalla. Bussimatkan piti kestää aikataulun mukaan tunnin ja 45 minuuttia mutta bussikuski tuntui näyttelevän vain maisemia loppumatkan muille bussissa olijoille ja ajoi lähes kävelyvauhtia. Hänelle se kyllä varmasti sopi hyvin, koska odotteluaika jäi lyhyemmäksi ennen paluuta kello 16.00. Meille tuo hidastelu kuitenkin teki sen, että aikaa jäi vain vähän yli neljä tuntia eli noin kaksi tuntia yhteen suuntaan kohti Guajaran huippua. Siirtelimme varsin reipasta vauhtia tossua toisen eteen ja kapusimme loppumatkan sellaista vauhtia, jotta melkein silmissä musteni. Nimittäin kun yht'äkkiä nousee melkein meren pinnan tasosta tällekin korkeudelle, alkaa jotenkin huomata happivajausta pienemmässäkin rasituksessa. Kun aikaa oli kulunut kaksi tuntia ja ilmeisesti viimeinen parin sadan metrin rutistus olisi ollut edessämme, päätimme pitää siinä pienen maisemien katselun ja evästauon. Emme riskeeranneet enää loppunousuun, koska paluun nopeus jyrkähköllä, hiekkaisella ja kivisellä polulla alaspäin arvelutti. Päätöksemme oli varmasti oikea. Sen ehkä olisi jaksanut juuri ja juuri, mutta loppumatkan olisi saanut tulla vielä nopeampaa. Jos aikaa olisi ollut puoli tuntia enemmän, uskoisin, että tällä kunnolla sen olisi patikoinut hyvin tuossa ajassa. Jäipähän sitten jotain tavoitettavaa vielä seuraaville kerroille. Oikeastaan Teiden ympäristössä on vielä paljon kuljettavaa. Silloin vaan on paras vuokrata auto, jotta pääsee ajoissa aamulla liikkelle.

Lauantaina lepuuttelimme jalkojamme ensin Playa Jardinin hiekkarannalla ja kävimme iltapäivällä bussilla tutustumassa Orotavan kaupunkiin.

Sunnuntaina suuntasimme bussilla jälleen Aguamansaan La Galderaan ja kävelimme toisen lyhyemmän polun. Elikkä ulkoilumielessä tutustuimme alueeseen.

Toisen lomaviikkomme maanantaina lähdimme Americasin kautta Adejeen. Täällä patikoimme Barranco del Infiernon polun edestakaisin. Tämä on muodostunut niin suosituksi reitiksi, että alueella liikkumista on ryhdytty rajoittamaan. Koko alueella saa olla kerrallaan vain 80 henkilöä ja reitille menosta peritään pääsymaksu. Aikakin olisi pitänyt varata etukäteen, mutta vajaan kahden tunnin odotuksella pääsimme rotkon polulle. Polku on melko helppo kulkea ja loppupäässä on miellyttävämmän tuntuista kulkeakin, koska puro virtailee vieressä ja ilma tuntuu siedettävämmältä. Kuljettavan polun lopussa on lampi ja korkeat putoukset, joista vesi putoaa korkealta vuoren halkeamista. Rotkon perukalla ei paljoa ole taivasta näkyvissä. Niin syvälle rotko jää vuoren sisään.

Tiistaina kävelimme vain Taoron puistikkoon yläkaupunkiin ja tietysti kävimme rannalla vähän hakemassa väriä ja katsastamassa tyrskyjä. Punainen lippu oli mielestämme aina rannalla, mutta uimareita ja lainelautailijoita riitti siitä huolimatta vedessä.

Keskiviikkona suuntasimme paikallisen matkanjärjestäjän pikkubussilla retkelle Mascan polulle. Opas tosin sattui olemaan suomalainen, joten saimme ihan suomeksikin ajoittain selostuksen. Toiset matkalaiset olivat Ruotsista ja Norjasta. Tämä reitti Mascasta Atlantin rannalle oli koko reissun paras juttu. Hyvät jalkineet ovat täällä kyllä tarpeen, mieluummin kumipohjaiset ja nilkkoja tukevat. Ihan piti välillä mennä nelinkontin kallioista ja lohkareista rotkon pohjaa alaspäin. Tämä oli vähän samantapainen kuin Adejen polku, mutta vaikeampi ja korkeuseroa oli tässä paljon enemmän. Noin neljän tunnin taaperruksen jälkeen lopulta pääsimme Atlantin rannalle sopivasti odottavaan veneeseen. Venematkan aikana delfiinit puikkelehtivat ajoittain ympärillämme. Tosin kai veneen kuljettaja taisi vähän etsiäkin niitä ja välillä pysähdyttiin paikoillemme niitä ihastelemaan. Los Gigantesista oli bussikuljetus takaisin hotellille.

Torstaina jalat olivat kait jännityksestä vähän kipeänä ja niin vietimme lomaa kaupungilla. Puerto de La Cruzin kaupunki on siitä mukava, että täällä on paljon myös paikallista asutusta ja siten se ei ole niin selvästi pelkkä turistipaikka. Kaupungilla on viihtyisiä puistoja ja tietysti ranta, ravintoloita jne. Lisäksi ympäristö on täällä vehreämpää kuin esimerkiksi Americasissa, joka on ihan pelkkä turistipaikka. Siellä ilmeisesti aurinkotunteja on enemmän, mutta muuten paikka on täysi nolla. Meillä tosin Puertossa on kummallakin reissulla ollut aivan riittävän aurinkoista, jopa ihan liikaakin. Sensijaan ensimmäisestä Teneriffan matkasta, joka suuntautui Americasiin noin kymmenen vuotta sitten on jäänyt mieleen, että aurinko meni silloin aina pilveen iltapäivällä.

Perjantaina suuntasimme paikallisbussilla Icodin kautta Montanetaan. Täältä patikoimme erinäisiä polkuja ja pikkuteitä pitkin Las Arenas Negrasin kautta Montana Negran taakaa Erjoksen kylän kautta Los Silosiin. Reitti oli korkeuseroiltaan alussa nouseva, sitten melkein tasakorkeaa ja lopuksi laskua. Kulku oli vähän hakusessa noustessa Las Arenas Negrasiin, mutta kaikista kommelluksista huolimatta jostain keksimme aina suunnan aikomallemme reitille ja ehkä täällä ei niitä vaihtoehtoja kuitenkaan maastosta johtuen niin kovin paljoa ole vähänkin karttaa seuraavalle.

Lauantaina oli viimeinen lomapäivä ja bussilipussa oli sen verran saldoa jäljellä, että päätimme käydä katsomassa 'maailman vanhinta puuta' Icodissa. Meillä ei ollut tietoakaan, että missä moinen puu mahtaa siellä olla. Linja-autoaseman lähellä kuitenkin oli viitta ja sitä seurattuamme löysimme minijunan traakkipuulle ja innokkaat sisäänheittäjät sille. Siitä ei kyllä ymmällään oleva turisti päässyt ohi menemään. No lopulta juna lähti ja ajoi jonkin matkaa takaisinpäin linja-autoaseman suuntaan ja sitten se lähti vähän ylempää reittiä takaisin sinnepäin mistä oli tullutkin. Lopputulos oli, että olimme aivan yhtä ymmällä paikasta poistuttuamme junasta ja joitakin opasteita ja muita seuraamalla onnistuimme löytämään traakkipuun ympärillä olevan puistikon reunalle. Itse asiassa se juna vei meidät kauemmas paikasta, josta lähdettiin. Jos olisimme kävelleet siitä minijunan edesta vain sata metriä ja nousseet läheisen kirkon pihalle, olisimme ilmaiseksi voineet katsella puuta katokselliselta näköalapaikalta ja tämä siksi, että kun olimme puistossa satoi pienen sadekuuron ja silloin oli aika tiivis tunnelma kaikissa mahdollisissa sadesuojapaikoissa. Mascan reitillä olimme kuulleet aiemmin oppaalta, että ehkä se traakkipuu onkin vain noin neljäsataa vuotta vanha. Sitä kun ei oikein voi tieteellisesti laskea. Ehkäpä siellä kotosuomen Inarissa se 500-vuotinen petäjä on sittenkin vanhempi.

Sunnuntaina 17.4 olikin paluupäivä. Aamulla ehti hyvin käydä aamiaisella ja pakata loput matkatavarat. Lento lähti Helsinkiin 13.20.


Ja tässä muutamia kuvia aikajärjstyksessä:

Maanantaina kuva kaupungin edustalta tervetuliaiskierroksella ja iso sterliza banaanipuistossa.
Puerto de La Cruz - 14424 Bytes . . Sterliza - 18961 Bytes

Puiston kasveja ja itse banaani
Banaanipuiston kasveja - 19777 Bytes . . Banaani - 19420 Bytes

Kuvia tiistailta matkalla Cafe Paraisoon. Näkymä Pueto de La Cruziin.
Atlanttia - 11769 Bytes . . Taustalla Puerto de La Cruz - 10943 Bytes

La Comeran saarelta rakastavaiset Carajonayn kansallispuistossa ja näkymä Cran Canarian suuntaan.
Comeran saarella - 13897 Bytes. . Cran Canaria Comeralta käsin - 10528 Bytes

Los Organos vuoriston polkumaisemia torstaina.
Los Organos - 14965 Bytes . . Teide ja polku - 12180 Bytes

Perjantaina Guajara ja paikka, josta käännyimme takaisin.
Guajara - 14269 Bytes . . Guajaran rinteellä - 13220 Bytes

Näkymä Teiden suuntaan ja laskeutumista Guajaran rinteeltä
Teide - 7339 Bytes . . Laskua Guajaralta - 11615 Bytes

Launataina käytiin Orotavassa. Parvekkeita ja katukuva kaupungissa.
Parvekkeita La Orotavassa - 19361 Bytes . . La Orotava - 11544 Bytes

Sunnuntaina käytiin jälleen Aguamansassa pinjametsässä.
Aguamansassa - 19304 Bytes

Maanantaina näkymä Adejesta Helvetinrotkon suuntaan
Adeje - 14052 Bytes

Polun päätepisteen vesiputous ja näkymä taivaallepäin. Tämän verran taivasta oli näkyvissä.
Polun päässä - 15422 Bytes . . Helvetin rotko - 8302 Bytes

Taoron puistoa tiistaina.

Taoron puistossa - 18232 Bytes . . . Taorossa - 14557 Bytes

Mascan polun kuvia keskiviikkona.
Mascan laaksoa - 13254 Bytes . . Mascan polun maisemia - 14084 Bytes

Vanhoja merirosvojen piilopaikkojen maisemia ja delfiinejä venematkalla Mascan joen suulta Los Gigantesiin.
Mascan merirosvojen piilopaikkoja - 13720 Bytes . . Delfiinit Gigantesin edustalla - 36483 Bytes

Syklaamit kukkivat täällä Puerto de La Cruzissa puistossa.
Syklaamit kukkivat puistossa - 18846 Bytes

Perjantaina kierrettiin mustan laavahiekan maisemissa ja itse Montana Negra oikealla.
Negras - 11660 Bytes . . Montana Negra - 8315 Bytes

Laskeutumista Los Silosiin. Jyrkkiä polkuja ja maisemia löytyy täältäkin.
Erjos - Silos - 18495 Bytes

Lauantaina pistäydyttiin katsomassa Icodissa vanhaa lohikäärmepuuta.
Traakkipuu - 14711 Bytes

Sunnuntain kuva Teneriffan saaresta lentokoneesta paluulennolta
Teneriffa - 5434 Bytes




Tästä voi klikata muihin matka- ja lomakuviin.


Linkkejä Teneriffa-aiheisiin sivuihin:
Teneriffan karttoja.
TITSA - Teneriffan bussit.

Tenerife - yleistä.
Teneriffaa saksaksi.
(Tästä seuraavasta: South - Spain - Canary Islands - Tenerife Sur Reina.)
Teneriffan säätietoja.
Alueen sääkuva ja lämpötila
Sunflower-kirjan reittien kommentteja

Matkailusivulle      ...      Alkuun