Halti heinäkuussa (23.7. - 28.7.2000)
Sunnuntaipäivä meni ajellessa pohjoiseen. Kilpisjärvelle tultiin
illalla hyvissä ajoin. Tarkoitus oli alunperin kävellä edestakaisin
päätien varrelta Haltille. Vaimo oli kuitenkin varannut yllätykseksi
vesitasolennon Alajärveltä Pitsusjärvelle klo 20.00. Niin sitä
oltiinkin puolipäivämatkan
päässä Haltista jo sunnuntai-iltana.
Pystytimme leirin (teltan) Pitsusjärven lähistölle ja maanantaina
kävelimme ilman rinkkoja Haltille. Maanantaipäivä oli koko matkan ainoa
pilvinen päivä ja ajoittain satoikin vähän. Suomen korkeimpaan kohtaan
kuitenkin saavuimme kahtakymmentä vaille yksi iltapäivällä ja tätä
saavutusta piti tietysti ihan juhlistaa kuohuviinillä. Ylhäällä oli
melko tuulista ja vain ajoittain pilvet rakoilivat sen verran, että
suomenpuoleiset lähijärvet ja tunturien muodot erottuivat joten kuten.
Mutta niinhän sitä elämässä aina joskus jotkut asiat ovat muutenkin
vaikeampia ja toiset taas helpompia. Paluumatkalla leiriin pilvet
hajaantuivat ja Halti oli jo selvästi näkyvissä kauempaakin.
Loppuvaelluksen aururinko paistoi lähes koko ajan melkein yötä päivää.
Tiistaipäivän kävelimme Meekonjärvelle pääasiassa louhikkoista
joenvarsimaastoa myötäillen.
Pitsuskönkäällä pidimme pikkutauon ja Vuomakasjärvessä oli hyvä
virkistäytyä ennen päiväruokailua. Välillä oli kauniita koskia ja
pikkujärviä, mutta maasto oli vaikeakulkuista. Tiistai-iltaa
juhlistimme vielä Saivaaran valloituksella.
Keskiviikkona jatkoimme Kuonjarjohkan ohi ja pystytimme teltan yli 900
metrin korkeuteen (korkeanpaikan leiri). Vieressä oli tunturipuron
alkulampi ja muutenkin tienoo vaikutti rauhalliselta. Tämä polun
viereinen tunturilampi oli matala, mutta siinä oli hyvä hiekkapohja.
Täältä jo Saanakin näkyi kaukana horisontissa.
Torstaina jatkettiin Saarijärven kautta vielä lähemmäs Saanaa
Masehjärven rannalle.
Saarijärvessä tietysti käytiin uimassa ja kämpässä oli hyvä aterioida
päiväruoka varjossa. Nyt oltiin jo saatu auringosta aivan tarpeeksi.
Lämmintä oli aina vaan ja kasvot alkoivat osoittaa palamisen merkkejä
(lähtihän se nahka sitten myöhemmin nenävarresta).
Perjantaina ei enää ollutkaan kuin puolen päivän marssi lentoparkkiin.
Vielä Saananmajalle saunaan ja kunnon poronkäristys päälle ja sitten
voikin taas aloittaa kotimatkan.
Olimme varanneet alunperin kuuden päivän tarpeet, mutta se alun
lentomatka lyhensi kyllä vaellusta puolitoista päivää. Ainoastaan
retkikeittimen polttoneste olisi kyllä loppunut kenties tai olisi siinä
tapauksessa voinut keitellä enemmin autiotupien kaasukeittimillä.
Rakkoja ei tullut varpaisiin ja välillä tuntui, että matka meni vähän
lomailuksi ja lorvailuksi. Toisaalta kyllä maasto oli ajoittain
erittäin vaikeakulkuista. Oli isoja, pieniä, särmikkäitä ja vähän
kuluneempia kiviä vierekkäin ja päällekkäin ja vähän miten milloinkin.
Tällä matkalla viimeistään varmistui, että kovapohjaiset retkikengät
olivat hyvä sijoitus. Jalkoihin kyllä tuli muutama naarmu rantakivistä
uimaanmennessä ja kasvoissa oli myös auringosta johtuvaa punotusta.
Ensimmäistä kävelypäivää lukuunottamatta aurinko paistoi pilvettömältä
taivaalta ja lämmintä riitti. Onneksi tunturipuroissa ja lammissa oli
viileää vettä virkistäytymiseen.
Kauniita kukkia oli ihasteluun asti reitin varrella kuin Madeiralla
ikään, vähän vähemmän, mutta ne olivat ehkä tasokkaampia. Lopuksi vielä
- sääskiä oli riittävästi.
Tässä vielä kuvasatoa reissusta:
Ilmakuva lentokoneesta (Meekonjärvi) ja kone laskeutuneena Pitsusjärven
rannalla (sunnuntai).
. .
Kippistys Haltilla

Lisää maanantaipäivän kuvia. Näkymiä haltin rinteeltä (lunta oli vielä)
ja Halti kaukana takana
..
..
Pitsusköngäs ja uintireissu Vuomakasjärvessä (tiistai).
..
Leiri aamuauringossa Skadjajärven rannalla (taustalla Saivaara) ja kuva
Saivaarasta lännestäpäin ja ylhäällä vaaralla.
..
..

Näkymä Saivaaran huipulta koilliseen ja laskua vaaralta (jyrkkää
kalliota). Kuva sillasta Meekonjärveltä Kilpisjärvelle päin.
..
..

Kuva kauempaa keskiviikkona aamulla.

Kuva korkeanpaikan leiriltä keskiviikkona (taustalla kaukana Saana).
Sekä viimeinen telttapaikka perjantaina aamulla.
..
Kukkia tunturien rinteiltä, polun pientareilta ja purojen varsilta (mm.
kullero, lapinvuokko, pikkutervakko, tädyke, ruusujuuri, tunturihärkki,
jääleinikki jne.)
..
..
..
..
..
..

Paluu takaisin matkailusivulle ja kotisivuston alkuun:
...